Ansa käsiohjelma
Ohjaajan sana
Vastavihitty aviopari on viettänyt kuherruskuukauttaan Ranskan Alpeilla. Parille on kuitenkin tullut riitaa ja vaimo on riidan päätteeksi oudosti kadonnut. Mies pyytää poliisilta apua ja kokenut rikoskomisario saapuu paikalle. Etsinnät on aloitettu ja komisario uskoo vaimon palaavan ennen pitkää.
Ranskan Alpit, 1960-luku, syrjäinen alppimaja, alkusyksyn raikas vuoristoilma, muutama konjakki, rikoskomisario, pastori, kulkuri, sairaanhoitaja, hermoromahduksen partaalla roikkuva sympaattinen, mutta huolestunut aviomies ja hänen vastavihitty, kadonnut rouvansa – joka yllättäen palaakin.
Kun kauan sitten tutustuin Robert Thomasin vuonna 1960 kirjoittamaan Ansaan ensi kerran, ihastuin kaikkeen yllä mainittuun. Agatha Christien herculepoirotit ja neitimarplet palaavat heti mieleen, samoin Alfred Hitchcockin Vertigo ja Nainen katoaa. (Hitchcock osti Ansan elokuvaoikeudet, mutta tuotantoon asti ei elokuva koskaan ehtinyt.) Yllättävät käänteet, herkulliset hahmot, eksoottinen tapahtumapaikka ja rikos, joka ei noin vain ratkeakaan. Ne kaikki luovat loistavat raamit jännitysnäytelmälle. Vaikka mielestäni tunnenkin jännärit, Ansa pääsi yllättämään monta kertaa. Halusin astua siihen maailmaan, virittää verkot ja luoda askelmerkit kohti ansaa. Taiteileminen oikean ja väärän välillä, syyllisyys ja katumus ovat aina innoittaneet teatterintekijöitä. Ja jos itse koin lukemani jännittäväksi, tiesin, etten olisi ainoa.
Jännärin aineksista puuttui enää työryhmä. Se löytyi Raahen teatterista. Raahen teatterin näyttelijäryhmä on sitoutunut, taitava, kannustava, kaunis, komea ja sanalla sanoen hurmaava. Sama pätee myös kulissien takaiseen toimintaan ja toimijoihin. Rakkaus lajiin näkyy kaikessa: asenteessa, osaamisessa ja uutteruudessa.
Entä sitten se kaiken ytimessä oleva rikos? Haluan antaa vinkin katsojalle: ota mukava asento, kuuntele jokainen repliikki, huomaa jokainen katse, ele ja äänenpaino – ja muista nauttia. Onko tapahtunut täydellinen rikos? Vai onko sellaista olemassakaan?
Ohjaaja
Marko Pohjanrinne

Marko Pohjanrinne
Työryhmä
Käsikirjoitus Robert Thomas
Ohjaus Marko Pohjanrinne
Ääni- ja valosuunnittelu Marko Pohjanrinne
Pukusuunnittelu Marko Pohjanrinne, Inka Syrjä
Valojen rakennus Jussi Kononen
Äänitehosteet, ääni- ja valoajo näytöksissä Iiris Green, Koulutuskeskus Brahe Mediakeskus Lybecker Tapahtumatekniikka
Lavastusryhmä Tapani Kemi, Mauno Mykkänen, Pekka Nissinen, Kari Orava
Taustalavasteen maalaus Annika Rahko ja Inari Metsä, Koulutuskeskus Brahe Mediakeskus Lybecker Kuvallinen ilmaisu, ohjaajana Inga Mustakallio
Puvustus Inka Syrjä
Tarpeisto Sari Jaatinen ja Inka Syrjä
Kuiskaaja Oona Nissinen
Valokuvat Sari Jaatinen
Graafinen työ Jaakko Mylly / Jäljen Jättiläinen
Painotyöt Muistix Oy
Tuottaja Sari Jaatinen
Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner.
Rooleissa

DANIEL Sakari Martin
ELISABETH Iina Roukala
KOMISARIO Antti Orava
PASTORI MAXIMIN Veli-Pekka Sukkala
LA MERLUCHE eli KAPAKALA Jussi Karkulahti
YVONNE BERTON Tarja Pokka
KONSTAAPELI Tarja Pokka
KONSTAAPELI Jussi Karkulahti
Näytökset
- Pe 13.11. klo 18
- La 14.11. klo 18
- Su 15.11. klo 16
- Ke 18.11. klo 18
- Pe 20.11. klo 18
- La 21.11. klo 18
- Su 22.11. klo 16
- Ke 25.11. klo 18
- Pe 27.11. klo 18
- La 28.11. klo 18
- Su 29.11. klo 16
- Ke 2.12. klo 18
- Pe 4.12. klo 18
- La 5.12. klo 18
- Ke 9.12. klo 18
- Pe 11.12. klo 18
- La 12.12. klo 18

Näytöksiä tukemassa




Harkassa teatterilla!
Olen 24-vuotias raahelainen Iiris Green ja opiskelen Mediakeskus Lybeckerillä tapahtumatekniikkaa kolmatta vuotta. Olen nyt Raahen Teatterilla harjoittelemassa, sillä olen innostunut teatterimaailmasta.
Kurssi, jonka teatterilla suoritan, on tapahtumatekniikan tuottaminen. Harjoittelun aikana olen koonnut äänikirjaston, josta ”ajan” näytelmään sopivia taustamusiikkeja ja ääniä ohjaajan tarpeiden mukaan. Teatterilla on ollut aivan mahtavaa olla harkassa ja olen erittäin kiitollinen tästä kokemuksesta kollegoilleni. Ihmiset tekevät teatterin, ilman heitä, ei olisi tätä tärkeää kulttuuria.
















